Köyhän miehen pika "burger"

Tiedättehän sen peikon, joka yllyttää meitä menemään sieltä mistä rima on matalin. Nälkä... Ja hiipivän suuri sellainen juuri silloin kun pitäisi keitellä usempi tunti päästäkseen haluttuun lopputulokseen. Silloin kannattaa harkita ruoanlaitto ruoan tekemistä. Tällöin jaksat paremmin keskittyä tulevaan koitokseen.

Burgerivuotta kun blogi kerta viettelee, niin päätös oli helppo. Pannu kuumaksi. Silppusin sipulin ja marinoituja haaparouskuja. Niitä hetken aikaa kuullotettuani paiskasin perään pussillisen hevosenjauhelihaa. Mausto suolalla, pippurilla ja kuivatulla salvialla. Koko hoidon leväytin saaristolais ruispalojen väliin ja Voilà! kymmenessä minuutissa loihdin pikaruoan ja voin paremmin keskittyä tuleviin keitoksiin.

Hevospurilainen eli "Hestburger"

Edellisessä burger päivityksessä kirjoittelin hampurilaisten synnyinmaahan matkustamisesta. Tänään päätin tehdä vähintään yhden burger postauksen kuukaudessa. Siis vähintään. Eli ainakin 12 burgeria makustelemme tänä vuonna. 

Oulussa pyörähdyksen aikana tuli piipahdettua legendaarisessa makkarakaupassa. Harvoin tarjolla oleva hevosen jauheliha oli laitettu lihatiskiin ja hintalappukin oli erittäin vetovoimainen 7,95 € / Kg.

Pihvitaikinaan laitoin pelkästään hevosta, suolaa ja mustapippuria. Morttelissa jauhoin pinjan siemeniä, pinaattia ja hyvää oliiviöljyä. Hankin tällä kertaa myös valmiit artesaani sämpylät. Lisäksi pihvin päälle herkkutatteja. Kuivatut tatit liotin pienessä määrässä vettä. Tatit laitoin pannulle nesteen kera ja haihdutin nesteen pois, jonka jälkeen nokare voita perään. Hetken paistelun jälkeen maustoin suolalla ja pippurilla. Sämpylän puolikkaat pyöräytin samalla pannulla. Kokoa järjestyksessä: Ketsuppi leivälle. Jääsalaatti ja tomaatti viipaleet. Pihvi. Paistetut tatit. Pinaattipesto ja sämpylän toinen osa.

Hevoslihakohun jälkipyykkiä...

Onko ketään kerennyt ärsyttämään tuo turhanpäiväinen hevosenlihakohu??? Minua ainakin ja vielä suunnattoman paljon... Varsinkin se että tuore hevosenliha on oikeasti kiven takana. Ainoastaan kylmäsavuleikkelettä löytyy lähes jokaisesta lihatiskistä. Onhan tietenkin tästäkin kohusta ollut jotain tieteellistäkin hyötyä, nimittäin islantilaisesta lihapiirakasta löydettiin 0 % lihaa!!! Sangen hienoa etten sanoisi.

Nykyään suomessa on kohtuullisen harvinaista syödä hevosen lihaa... En tiedä onko kyseessä se että ruoalla leikkivät pikkutytöt tykkäävät kyttyrää jos heidän hoitohevonen pistetään raa´asti viikonlopun paistiruoaksi. Suomessahan ei heppoja lihakarjana kasvateta tietääkseni ollenkaan, vaan teuraaksi joutuu viesker vanhoilla päivillään, kun kaikki mahdolliset palkinnot on jo saavutettu...

Kyseisen kuvan annokseen oli saatavilla meksikolaista pelkästään lihatuotantoon kasvatettua konia. En ole ennen kyseistä elukkaa tuoreeltaan kokkaillut, mutta kertahan tuo on ensimmäinenkin. Myyjä jo kehoitti jättämään lihan roseeksi. Kuivahtaa kuulemma helposti. Sivut maustoin vain suolalla ja pippurilla. Pinnat kiinni pannulla ja uuniin odottomaan kypsymistä 64 celsius asteeseen. Pieni vetäytyminen ja mittari irti. Kypsyys: Perfect.

Lisäksi hauduttelin korvasienet yhden keltasipulin ja parin valkosipulin kynnen kera kermassa. Hieman juureskuutiota voissa paistettuna sekä rucolaa ja kirsikkatomaatteja.

Erittäin herkullinen vaihtoehto pihvikarjanlihalle... Ja vieläpä halvempaa... Ns. kohu näyttää nostaneen piikin kysyntään ja valitettavasti myös hintaan.