perjantai 9. elokuuta 2013

Joko syksy saa tulla?



Syksy, siellä se on kulman takana... Keittiön puolella lempikauteni.. Elonkorjuu... Tuoreet juurekset, sienet, marjat ja niin edelleen... Omassa keittiössäni syksy on runsaiden pataruokien aikaa... Ja pataruoat ovat aina niin herkullisia ja ennen kaikkea yleensä vaivattomia valmistaa... Mutta takaisin todellisuuteen ja elokuun alkuun. Aurinko hellii vielä ja elonkorjuu on alkamaisillaan... 

Silmiini sattui lihatiskillä poron lapaa... Siitä se ajatus sitten taas lähti käsistä. Kuollutta sorkkaeläintä tarttui mukaan hivenen savustettuna ohueksi leikattuna kylkiviipaleena. Enimmät kalvot petteristä pois, mausto suolalla ja pippurilla. Ympärille pekonia ja grilliin epäsuoraan lämpöön ainakin tunniksi. 

Siinä vaiheessa pilkoin keltavahverot ja kuumaan pannuun vaan nahistuun. Puolikas keltasipuli oliiviöljyn kera perään. Lievät kuullotukset ja purkillinen kuohukermaa sekaan. Annetaan keittyä kasaan. Keitin samaan aikaan uuden sadon siiklit puolikypsiksi. Loppu silauksen perunoille annoin pannulla oliiviöljyn hellässä huomassa. Viimeistelin kesägrillaukseni lehtipersiljasilpulla...

Niinkin mukavaa kun grillaillessa on ollut, niin pikku hiljaa se tulee vähenemään ja päivittäisen ruokailutapahtuman johdon ottaa pitkään haudutettu lihapata...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti