torstai 1. elokuuta 2013

Ravintola Hugo






Ravintola Hugo Oulun torinrannassa on kuvauksensa mukaan skandinaavis-ranskalainen keittiö, jossa tarjotaan alusta asti käsintehtyä ruokaa kauden parhaista raaka-aineista. Syntymäpäiväjuhlien merkeissä suunnistimme tähän kehuttuun ravintolaan rantakadulle.

Ensisilmäyksellä olimme saapuneet hyvällä maulla yksinkertaisesti, mutta silti niin elegantisti sisustettuun fine-dine ravintolaan. Vastaanotto oli lämmin, joten ei muutakuin takkia narikkaan ja bileet pystyyn. Valitettavasti ottamani kuvat eivät todellakaan tee oikeutta paikalle ja siellä tarjoiltaville herkuille.




Alkuun erittäin ammattimainen henkilökunta suositteli kuohuviiniä, mutta aiemmin päivällä sushiaterian kera nautitun moëtin roseen jälkeen päädyin XO luokan calvadosiin, josta päätin jättää puolet jälkiruoalle. 

Paikassa eletään mukavasti nykyaikaa. Kerkesin jos ihmettelemään erikoisen mallisia maljoja pyödällä... Olenko jäänyt jostain paitsi? En ole! Olivat alustoja menyylle joka tarjoiltiin meille iPad muodossa... En ole ennen törmännyt, loistavaa mielestäni! Paikkahan tarjoaa vain menuita... 3, 4, 5, 6 ja 7 ruokalajin sellaisia. 3 ruokalajin menu on kuukausittain vaihtuva ja kohtuullisen edullinen. Päädyimme tällä kertaa siihen, koska tulimme aika myöhään paikalle.

Alkuun sulavaliikkeinen henkilökunta kiikutti meille leipävalikoiman, joka sisälti saaristolaisleipää, vaaleaa vehnäleipää ja ruisleipää. Leivänpäälle oli tarjolla pientilan voita ja omatekoista purjotuorejuustoa. Alkuruokana toimi herkkusieni-tryffelikeitto, vaikka ennemminkin keittoa olisi kuvannut liemi, mutta ei huonolla tavalla. Erittäin maukas liemimäinen herkkusienikeitto hieman vaahdotettuna ja tryffeliöljyllä maustettuna toimi erittäin hyvin koko aterian läpi seuraavalle saimaan panimon marsalkka luomuvehnäoluelle.




Pääruokana tarjoiltiin kuhaa ja kanttarellia... Olen yleensä fisuannosten kanssa aikasta ronkeli, niin tällä kertaa oli nappiosuma. Kuhan kypsyys oli täydellinen ja kanttarellit sopivat suorastaan hävyttömän hyvin annokseen... Ainoa mikä jäi vaivaamaan olivat mielestäni hieman turhat, mutta toki hauskat " viinirypäle" kurkut... Siikli on muutenkin lempiperunalajikkeeni, joten olin myyty.



Aika siirtyä jälkkäripuolelle... Itse kun en ole oikeen jälkkäri ihmisiä niin vaikea silloin on miellyttääkin. Tällä kertaa kaikessa yksinkertaisuudessaan jälkiruoassa oli kaikki kohdallaan, jota komppasi täysin ihanaisen calvadosin normandialainen omena. Suklaamoussea, mansikkasorbettia ja tuoreita marjoja.. Ja ne kivilautaset... Aina niin huiput... 





Vielä laskun kera keittiö lähetti tervehdyksen jälkkäri muodossa... Sitruunavaahtokarkkia, suklaa tryffeliä kinuskikastikkeessa sekä suklaakakkua...





Lopputulemana... Vähän niinkuin vartsenkekkerin arska sanois... I´ll be back!! Erittäin ystävällinen, "huomaamaton" ja ammattitaitoinen henkilökunta. Ja mikä parasta hinta/laatu suhde on kohdallaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti