maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kermassa haudutettua mustaamakkaraa


Mervin mustasta on moneen. Yleensähän perinneherkku joko paistetaan pannulla tai uunissa ja nautitaan puolukkasoseen kera. Tampesterilainen perinnemutka sai lievän käsittelyn Soppa Hommia keittiössä... Veistelin yhden menopaluun viipaleiksi, sulatin reilun nokareen voita pannulla ja mustat tirisemään... Uudet perunat porisemaan ja siivutin yhden punasipulin... Hetken aikaa mustia kärryyteltyäni nakkasin sekaan punasipulisiivut ja annoin niiden kuullottoa makkaroiden loisteessa. Maustoin mustapippurilla ja kuivatulla salvialla. Sekaan vielä noin desin verran kuohukermaa ja annoin annokseni redusoitua kunnes perunat olivat valmiit. Lautaselle vielä pakollinen puolukkasurvos ja nauttimaan...

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Hipster´s Paradise - Tuba Food & Lounge




Ystävän vinkistä eksyimme Oulussa Tuba Food & Loungeen. Ei ollut huono suositus. Sisustukseltaan Tuba on ainutkertainen eripari pöytineen ja tuoleineen... Suoraan sanoen hipsterin paratiisi... Burgereita meille suositeltiin ja lyhyt ruokalista ei paljoa muuta sisältänytkään, joten burgeria siis. Listan Tennesseen tisleen burger kiinnitti huomion, joten sellainen ranuilla ja tuplapihvillä kiitos!



Menneen ajan miljöössä nautittu mediumiksi paitettu burgerpihvi yhdistettynä Jack Daniel´s brändiä kantavalla Tennesseen Whiskeyllä maustetulla BBQ-kastikkeella oli kieltämättä very bueno. Ranskalaiset olivat ensiluokkaiset. Majoneesi kastikkeet eivät tarjonneet mitään wow-efektiä, mutta se sallittaneen... Kaiken kaikkiaan viihtyisä ja maanläheinen keidas hieman syrjässä Oulun ytimestä. Henkilökunnan asenteesta ja palvelualttiudesta bonusta! Olutvalikoimasta löytyi myös hyviä kanditaatteja burgereille...





torstai 26. kesäkuuta 2014

Kalaburger


Jälleen on burgerin aika! Sain roppakaupalla kalaa. Haukia, särkiä, säynäviä ja ahvenia. Ajatus syntyi kuin ammuttuna... Burgeria... Kalaburgerin tekoon siis... Fileoin kalat ja valmiita fileitä sain noin parin kilon edestä. Puolet pakastin myöhempää käyttöä varten. Toisen kilon jauhoin lihamyllyssä ja samaan syssyyn yhden punasipulin.

Jauhetun kalan sekaan lisäsin pari munaa, desin verran kermaa, puoli desiä korppujauhoja, ruokalusikallisen kuivattua tilliä, yhden sitruunan mehun sekä suolaa ja mustapippuria. Mureketaikinan nostin turpoamaan jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Pannu kuumaksi ja reilu nokare voita sulamaan. Muottia hyväksi käyttäen sain pihveistä tasakokoisia. Paistelin pihvit keskilämmöllä kypsiksi.

Sämpylöiksi valikoitui valmiit ruissämpylät. Pikainen lämmitys leiville ja pohjalle ketsuppi ja jäävuorisalaatti. Seuraavaksi muheva kalamurekepihvi. Vielä punasipuli viipaleita, tillillä maustettua aiolia ja herneenversoja.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Moussaka àla Soppa Hommia



Kreikan "kansallisruoka" moussakasta eli munakoisopaistoksesta on oma versio jokaisessa kreikkalaisessa kylässä. Osaan käytetään myös perunaa ja zucchinia. Osassa valkoviini korvataan punaviinillä. Olen nähnyt myös herkkusieniä paahdettavan moussakan sekaan. Oma versioni on lähellä klassista moussakaa. Suosittelen tekemään vuokaruoan karitsan jauhelihasta, mutta vähärasvainen jauhettu naudanlihakin kelpaa. Kefalotiri juustoa ei aivan joka marketista saa, joten sen voit korvata parmesanilla.

Moussaka àla Soppa Hommia

400 g jauhettua karitsan tai naudanlihaa
3 isoa kypsää tomaattia
2 isoa munakoisoa
2 valkosipulin kynttä
1 iso punasipuli
1 dl kuivaa valkoviiniä
100 g Kefalotiri juustoa tai parmesania raastettuna
1 rkl sitruunamehua
1 tl kuivattua oreganoa
5 maustepippuria ruohittuna
Kanelitanko
Mustapippuria
Suolaa
Oliiviöljyä

Valkokastike

50 g voita
7 dl täysmaitoa
1,5 dl jauhoja
2 munaa
1 tl suolaa
Muskottipähkinää

Aloita munakoisoista. Poista koisoista päät ja kuori osaksi niin että niistä tulee raidallisia. Leikkaa toinen pitkittäin ja toinen poikittain ohuiksi viipaleiksi. Asettele munakoisot leivinpaperille uuninpellille ja ripottele hieman suolaa niiden päälle. Itketä koisoja noin puolisen tuntia. Pyyhi irronnut neste pinnalta talouspaperilla. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Penslaa koisot oliiviöljyllä ja paahda uunissa noin 15 minuuttia.

Kalttaa ja hienonna tomaatit. Silppua punasipuli ja valkosipulit. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja ruskista jauheliha samalla kuullottaen myös sipulit. Lisää mausteet ja tomaatit. Kun tomaatit ovat hieman pehmenneet lisää valkoviini ja sitruunamehu. Hauduta kunnes suurinosa nesteestä on haihtunut. Poista kanelitanko.

Lado pitkittäin viipaloidut munakoisot öljytyn vuoan pohjalle. Lisää päälle jauhelihakastike. Painele kastike tiiviiksi tasaiseksi kerrokseksi. Kolmanteen kerrokseen poikittain viipaloisut munakoisokiekot.

Sulata kattilassa voi ja lisää jauhot vispilällä sekoittaen. Lisää maitoa noin kaksi desiä ja vatkaa kunnes seos tulee tasaiseksi. Lisää pikkuhiljaa loput maidosta. Vatkaa kulhossa munien rakenne rikki kevyesti. Kun valkokastike paksuutuu nosta kattila pois liedeltä. Raasta sekaan hieman muskottipähkinää ja lisää munaseos voimakkaasti vatkaten.

Ripottele munakoisojen päälle puolet juustoraasteesta ja kaada valkokastkike päälimmäiseksi. Lisää vielä loput juustot kastikkeen päälle ja kypsytä uunissa noin 30-45 minuuttia uunista riippuen. Anna moussakan vetäytyä vähintään 15 minuuttia, jotta rakenne ei lässähdä annospaloja leikatessa ja mautkin kerkeävät tasaantumaan.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Luksusta Rodoksen kaupungissa - Tamam






Olemme ohittaneet kyseisen paikan jo valitettavan monta kertaa. Viimein päätimme poiketa sisään... Ja voi pojat sitä ei tarvitse harmitella. Tamam sijaitsee G. Leontos kadulla Rodoksen kaupungissa ja väitänpä nyt jo että kyseessä on melkoisen varma hintaan ja laatuunsa nähden paras paikka ruokailla. Kovat kehut ravintola on saanut myös sosiaalisessa mediassa.. Esim Trip-Advisorissa. Paikka on perheen pyörittämä. Herra Andreas pyörittää sitä yhdessä vaimonsa ja neljän tyttären kanssa. Näin hyvää ja palvelualtista henkilökuntaa näkee harvoin! Omistaja kertoi minulle työskennelleensä aikanaan myös New Yorkissa ja puhuu siksi niin hyvää englantia. Omistaja piti meille seuraa ruokalajien välissä kysellen ja kertoen kaikkea valokuvauksesta ruoanlaittoon. Hauska mies kaikenkaikkiaan!





Ruokalistaa vilkuillessamme Herra Andreas tuli kysymään olimmeko valmiit tilaamaan? Pyysin häntä suosittelemaan jotain. Jotain herraan on ameriikasta jäänyt koska ensimmäinen suositus oli ribbsit, joita hän iloisesti kehuskeli jopa maailman parhaiksi. Toinen suositus oli porsaan potka... Silloin otin neuvosta vaarin... Porsaan potkaa siis... Vaimoni valitsi lohi-annoksen ja alkupaloiksi otimme uunissa kypsennettyä feta-juustoa ja omistajan suosituksesta munakoisorullia, joiden täytteenä oli fetaa ja päällä mausteinen tomaattikastike.

Talon Chardonnayn mukana tuli mansikka!
Alkupalat olivat erittäin makoisia. Uunitettu feta oli mahtavaa, mutta pankin räjäytti Hra Andreaksen suosittelemat munakoisorullat. Kastike oli niin hyvää, että sitä kaavittiin lautaselta vielä pitaleivällä. Pääruokiin siirryttäessä eteeni ilmestyi porsaan potka sinappisen makuisessa bbq-kastikkeessa ja tuhdeilla maalaisperunoilla. Jotain amerikka on opettanut... Mehukas ja julma luolamiesmäinen ateria, mutta silti niin elegantti. Vaimoni lohiannoksen ainoa miinus oli ylikypsä lohi, jonka omistaja tarjoitui valmistamaan uudestaan ja kävi tätä kyselemässä useaan otteeseen, mutta parempi puoliskoni oli tyytyväinen annokseensa, joten saimme ruokailla yhtäaikaisesti.


Paikka ei markkinoi itseään niinkään perikreikkalaisena paikkana... Tamam:in tunnuslause onkin "Authentic Creative Cuisine" ei pientä twistiä löytyy ja on mielestäni fuusiokeittiötä kreikan ja amerikan väliltä. Lohiannoksen sienet olivat esimerkiksi sietämättömän hyviä.




Ruoan jälkeen omistaja hauskuutti meitä jälleen tarinoillaan. Hieno mies kaikenkaikkiaan! Hän tarjosi meille vielä kotitekoista jäätelöä hapankirsikoiden kera sekä Mastic likööriä Spritella, limellä ja granaatinomenan siemenillä. Eikä tässäkään vielä kaikki... Talon piikkiin nautimme vielä tuplaespressot ja viiden tähden Metaxaa... Tytär oli viemässä pulloa jo pois, joillon mukava herra vinkkasi, että jätä pullo pöytään! Nautimme parit lasilliset kreikkalaista brandya, joka on muuten erikoisen pehmeää ja nautittavaa varsinkin espresson kera.




Loppuun en voi muuta sanoa kuin että menkää ja kokekaa! Naamattoman ystävällinen henkilökunta ja loistava palvelu! Äkkiseltään en muista näin lämmintä ja tärkeilemätöntä porukkaa ravintola-alalla koskaan kohdanneeni. Paikka mukavan moderni, mutta silti konstailematon enkä ihmettilisi jos ravintola saisi joskus bib gourmand maininnan. Avokeittiöön oli näkymät ja toiveet toteutettiin viimeistä pisaraa myöten. Toisin sanoen tätä paikkaa et voi missään nimessä ohittaa jos Rodoksen kaupunkiin joskus eksyt.









lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kreikkalaista pikaruokaa - Nees Geusis Rodos



Mandilara kadulla sijaitseva Nees Geusis pikaruokaravintola huikaisee annoksillaan ja lähes ilmaisilla hinnoillaan. Annosten koko riittää vaativammallekin "roskaruoan" ystävälle. Gyros-paikat ovat yleisestikin ottaen edullisia ja tästä syystä paljolti paikallisten duunareitten suosiossa, jotka tienaavat noin 1000 euroa kuukaudessa. Iso mainos kadulla Gyros-lautanen ja olut 5 €. Hämmästyin vielä enemmän kun kyseinen herkkupala kannettiin eteeni. Ei yksi, vaan kaksi pitagyrosta toinen possua ja toinen kanaa sekä rapsakat ranskalaiset perunat. Lisäksi vielä lager olut ja koko homma kustansi vain viisi euroa. Toiseksi annokseksi tilattiin pieni halloumijuusto annos. Mikähän mahtaisi olla suuri annos? Pienessäkin on jo paketillinen halloumia, ranskalaiset, pitaleipää,  kreikkalainen salaatti tsatsikin kera. Loppulaskumme kahdesta annoksesta ja kahdesta oluesta oli 12€!!! Loppumuistutuksena sydän- ja verisuoniliitto varmaan kiittelee!



perjantai 13. kesäkuuta 2014

Koykos Café Rodos






Koykos on viihtyisä mezekahvila Mandilara kävelykadulla Rodoksen kaupungissa. Paikka on usein ammuttu täyteen ja myös paikalliset käyvät paikassa paljon kahvilla, nauttimassa mezejä tai hakemassa mukaan paikan kuuluisia sandwichejä. Paikka vuokraa myös maalaisromattisen näköisiä huoneistoja. Huoneet, joita on 4 sijaitsevat suoraan vilkkaan ravintolan yllä. Hinnat ovat 3 eurosta 13 euroon.

Saganaki ja Spetsofai


Unohdin voileivät suoraan, vaikka niitä kaikki kehuvatkin. Tilasimme neljä pientä annosta. Aina niin ihanaa Saganakia, eli leivitettyä ja paistettua juustoa sitruunan kera. Spetsofaita eli kreikkalaista makkaraa mausteisessa tomaattikastikkeessa sipulin ja paprikan kera. Grillattua kalmaria sekä kouluoria pastaa, jossan oli karamellisoituja sipuleita ja raastettua fetaa.

Grillattua kalmaria

Traditional koulouria

Saganaki olikin perinteisesti loistavaa. Makkarat olivat sangen hyvin maustettuja. Grillattu kalmari oli myös loistavaa vaikka olikin pakasteesta valmistettu. Pasta sen sijaan ei herättänyt mitään suurempia tunteita. Ruokajuomaksi olut ja pieni pullollinen retsinaa eli männynpihkalla maustettua valkoviiniä. Koko kattaus tuli maksaamaan 29 €.



Vanhasta kamiinasta tehty pöydänjalka oli hauska




tiistai 10. kesäkuuta 2014

Possua viinissä Rodoksella


Käväisin Rodoksen kaupungissa paikallisen lihakauppiaan pakeilla. Tarkoitukseni oli hommata lammasta, mutta kylkiluullinen lampaanliha ei minimalistiseen keittiöön oikein passanut, joten päädyin porsaanlihaan. Kauppias leikkasi suuresta ruhonosasta palasen, jossa näyttäisi olevan ulkofileetä ja selkälihoja. Täällä niitä ei perata rasvattomiksi ja mitäänsanomattomiksi lihakimpaleiksi. Rasvasta ja sidekudoksestahan se paras maku tulee, jos luita ei lasketa.








Paloittelin lihan suurehkoiksi paloiksi. Viipaloin pari isoa punasipuli ja 4 tuoretta valkosipulinkynttä. Kattilan pohjalle reilusti hyvää oliiviöljyä ja lihat ruskistumaan. Lihojen otettua väriä heilautin joukkoon sipulit ja jatkoin freesaamista. Mausteiksi suolaa ja paikallista mausteseosta ( Hieman grillimausteinen tuoksu). Lisäksi vielä kuivattua timjamia noin ruokalusikallinen, puolen sitruunanmehu ja reilu nippu tuoretta lehtipersiljaa. Kun mausteet ovat hieman avautuneet on aika kaataa noin puoli litraa punaviiniä kattilaan. Annetaan hautua noin tunnin verran ja nautitaan maalaisleivän kera.







 






lauantai 7. kesäkuuta 2014

Vihannesmarkkinat Rodoksella


Kreikkalaiset ostavat suurimman osan vihanneksistaan ja hedelmistään suoraan tuottajalta, eikä kasvottomalta marketilta. Markkinoita järjestetään yleensä pienemmillä paikoilla pari kertaa viikossa. Laatuero esim. auringon kypsyttämien tomaattien ja suomeen rahdattujen etyleenillä kypsettyjen versioiden välillä on hurja. Suomessa nyrkkisääntönä voi pitää, että hyviä tomaatteja saat vain itse kasvihuoneessa kasvattamalla. Ulkonäkö vaatimukset vihanneksille ovat kreikassa toissijainen asia, maku on pääasia. Tuotteet ovat likäksi erittäin edullisia. Toki tämä johtuu lyhyistä kuljetus matkoista ja siitä ettei turhanpäiväinen hygieniabyrokratia täällä vallitse vaikka EU-maa onkin.

Ei ole edesmenneen kurkkudirektiivin mukainen käyrä tämä.

Ja ne oliivit! Kilohinnalla suoraan tuottajalta ja mikä maku! Ennen kuin saan tämän tekstin kirjoitettua loppuun, täytyy valmistaa kreikkalainen salaatti, johon ostin myös mausteseoksen markkinoilta. Rodoksella huomaa Kreetalaisen keittiön terveydellisyyden. Täällä ei ole lähellekkään samanlaista ruokakulttuuria. Oliiviöljyä ei palvota kuten kreetalla... Toki parhaat öljyt tulevatkin kreetalta, olisiko tässä yksi osa syy? Mene ja tiedä.. Lyön Rodoslaisen oliiviöljyn testiin juuri hankkimieni vihannesten kera. Parakaló!







Ostosten tiimellyksessä nautimme vielä pienen autogrillin antimista. Pita Souvlaki eli vartaassa grillattua lihaa (possua) pita leivän sisällä. Klassinen kreikkalainen pikaruoka-annos, jonka hinta vaivaiset 2,20 e. Peittoaa ns länsimaiset rahvaan pikaruoat mennen tullen. Olimmekin ainoat turistit kyseisessä paikassa ja jottemme liikaa erottuisi tilasimme juomaksi Coca Cola Companyn tuotteita.